Kotona taas 8.3.

Täällä taas.

Piha täynnä lunta. Sissy koira innoissaan. Hyppelee lumikinoksiin.

Onnellinen viisivuotias omassa kodissa. Olen ihan liikuttunut, hän sanoo. Leikkii päivän omilla leluillaan. Herkuttelee makaronilaatikolla. Syömme laskiaispullia. Pian takaisin hoitoon. Siellä odottavat omat rakkaat kaverit.

Niilo meistä varmaankin eniten ikävöi kotiin. Tuttuja asioita, omaa kieltä. Hän nauttii siitä, että taas ymmärtää kaiken mitä ihmiset puhuvat.

Minusta koti näyttää niin nuukahtaneelta keväisen "ankarassa" valossa. Pölykerrokset peittävät kaiken alleen. Huh. Kotikummitus Oscar ei siis ollutkaan siivonnut paikkoja meidän poissaollessa.

Mikä parasta

* Sisällä soluissa tuntuva levollisuus - aurinkoisuus. Olo on astetta keveämpi ja ajatuksille on enemmän tilaa.

* Nautin siitä

kun en ole kahteen ja puoleen kuukauteen seurannut uutisia, infoähkyä ei ole.

kun en ole kuullut suomea juuri lainkaan, oma kieli on korostetusti läsnä,

ei ole myöskään tarvinnut kuunnella, on vain voinut olla.

erilainen ympäristö, erilaiset virikkeet, mieli virkistyy

* Kaikki näkemäni kauneus, ihmiset, maisemat, tapahtumat.

* Yhteinen, jaettu aika - rakkaus matkakumppaneita kohtaan.

* Kokemukset, elämykset, itkut ja naurut.

* Pienessä tilassa vietetyt hetket, puheet ja tunnelmat.

* Taikamatka - seikkailu - prosessi - mahdollisuudet - vyyhti joka kietoutuu.

* Ihmisenä muuttuu hitusen verran. Olemme yhdessä jotakin erityistä - meille.

* Jaamme yhdessä kokemukset, ajatukset joita tämä matka sai aikaan.

Sitä ihan liikuttuu kun ajattelee, että kaikki kokemamme, koko se maailma on oikeasti olemassa ja että me ihan itse koimme kaiken tämän matkan aikana.

Tämä oli suuri matka meille.

Viimeinen ajopäivä 6.3.

Tänään illalla nousemme laivaan. Kaikki tuhannet kilometrit matkantekoa ovat takanapäin. On lohdullista nähdä, miten kevät on tulollaan. Risto poimii meille narsisseja metsästä, kaikkialla vihertää ja aurinko paistaa. Ihmiset ovat ihan keväisissä täpinöissä.

Aamulla haemme kahvilaa emmekä löydä. Ainoastaan leipäkaupan, josta saa myös kahvia mukaan. Leipäkauppa on sunnuntaiaamuna täynnä ja ihmiset ostavat tuoretta leipää ja leivoksia. Missä tällaiset leipäkaupat ovat Suomenmaassa. Olisin vakioasiakas.

Belgia teki minuun myönteisen vaikutuksen. Näin ohimennen.

Alankomaat, tuulimyllyt, kanaalit, auringonpaiste. Lounas. Sitten vihdoin Saksan luotisuorat moottoritiet, järjestelmä, kyltit, säännöt.

Olemme jo aika nuutuneita kun saavumme satamaan. Laiva lähtee vasta klo viisi aamulla.

Laivalla nautimme paikallaan olemisesta, Jopa reissumies Niilo. Hän pitää niin paljon laivalla matkustamisesta, myös junassa on kivaa ja lentokoneessa. Autossa ei niinkään mukavaa.

Auton takapenkki on ollut Niilon valtakunta. Suosituin leikki oli sirkusleikki, jossa pehmolelut tekivät temppuja. Tunteja hän jaksoi leikkiä leikkiä.

Läpi Pohjois-Euroopan 5.3.

Aamulla heräämme uupuneina edellisen päivän reissaamisesta. Vielä yksi yöpyminen ja sitten laivalla Travemundestä Helsinkiin. Matka alkaa kiertyä kohti määränpäätään. Jätämme Ranskan taaksemme, eksymme kuitenkin ostosparatiisiin matkan varrella ja siihen tuhrautuu aikaa ihan liikaa.

Tarkoitushan oli, että ihan vaan pistäydymme ruokakaupassa hankkimassa vähän tuliaisia itsellemme, kuten herkullisia juustoja ja evästä. Sattuman kaupalla ja suunnittelematta menemmekin ostoskeskukseen, valtaisaan. Emmekä meinaa löytää alueelta takaisin moottoritielle.

Noh kävimme myös Ikeassa syömässä lihapullia, ihan Niilon toiveiden mukaisesti. Mikä vääryys, Ranskan Ikeassa on viiniä, herkullisia jälkiruokia, lampaanlihaa ja ihanaa risottoa. Miten on mahdollista, että huonekalumoguli tarjoaa jopa parempaa kahvia Ranskassa. Onhan tämä kohtuutonta. Niilo on niin tyytyväinen maistaessaan tutun makuisia pullia, suu kääntyy hymyyn ja ruoka maistuu. Reissumiehellä alkaa olla jo kova koti-ikävä, hän kaipaa Hulivili hoitopaikkaan.

Ihmismäärät täällä Lillen lähistöllä ovat valtaisia, jonotamme liikenneympyrässä päästäksemme moottoritielle.

Matka jatkuu kohti Belgiaa, josta haemme yöpaikkaa. Belgialaiset ovat kovin ystävällisiä ja pahoittelevat kun majapaikkaa ei löydy. Käymme kahdessa oikein kauniissa belgialaiskaupungissa. Löydän ideaalihotellin mutta Harmi. Lopulta löydämme kaupungin ulkopuolelta hotellin ja saamme nukuttua raskaan päivän jälkeen.

Loiren laakso 4.3.

Etenemme moottoriteitä pitkin läpi Ranskanmaan. Poikkeamme kuitenkin Loiren laaksoon pienemmälle tielle satulinnoja ihailemaan. Annamme sattumalle sijaa. Sitten syömme matkan parhaan lounaan.

Vaatimaton baari/ravintola tien varrella. Parkkipaikka täynnä autoja. Tänne pysähdymme. Ah Vive la France. Uskomatonta, jälkiruokana vielä sitruunatorttua ja kahvit. Merci, palvelu niin ystävällistä.

Ranskassa on kevät. Narsissit ovat kukassa, ruusunlehdet puhkeavat, vihertää. Joutsenet uivat Loiren joessa ja aurinko paistaa. Tämä kevät saapuu kyllä Suomeenkin, aikanaan. Kunhan vain jaksamme odottaa. Onneksi valo on jo saapunut.

Ennen iltaa vielä Pariisin ohitus. Ruuhka on melkomoinen ja ohitus vaatii kartanlukua. Yöksi "maantiehotelliin" ja aamulla kohti Saksanmaata.

Tämä matka kiertyy kohti loppuaan.

Paluu Ranskaan 3.3.

Navarran jälkeen saavumme Baskimaahan.

Pysähdymme lounaalle pieneen kylään meren rannalla. Hankimme mustat baskerit, tutustumme 150 vuotta vanhaan rautakauppaan ja juttelemme kauppiaan kanssa.

Teemme myös tuttavuutta Pedron 9 vuotiaan papukaijan kanssa, joka on osaa sanoa jo ensimmäiset sanansa. Syömme baskimaassa pinzoksia, herkullisia pieniä leipiä ja juomme siideriä.

Matka jatkuu Ranskan puolelle.

Ranskassa ajamme suoraan kohti Bourdeauta ja yövymme Hotel de Francessa pienessä kylässä.

Tämä on niin ihanaa, olemme taas Ranskassa.

Saamme ihastuttavan aamiaisen maitokahveineeen ja croissanteineen pikkuhotellissa.

Vähän Bourdeauxin viiniä ja niin etenemme läpi viiniviljelysaluiden ja viinitilojen kohti pohjoista.

Yövymme taas pienessä kylässä, jonka keskellä on suuri linna.

Vanha pieni hotelli ja upea lähipuisto, jossa Sissy kirmaa innoissaan. Ranskalaisaamiainen ja matka etenee kohti Loiren laaksoa.

La Rioja 2.3.

Vuosia olemme haaveilleet La Riojan alueesta ja nyt sen näemme ja ennenkaikkea maistamme alueen anteja. Ajamme vuorien solan läpi alueen pääkaupunkiin Logroniin.

Syömme herkullisen lounaan ja kyselemme viinialueista turisti-infosta. Vierailemme viinitilalla ja saamme mukaamme hyvää punaviiniä. Illaksi ajamme Navarraan ja yövymme pienessa Estellen kaupungissa vanhan rouvan hostalissa. Pieni kaupunki on pyhiinvaellusreitin, Caminon varrella. Illalla tihuutta vähän vettä. Aamusella ostimme vielä mukaan hiukan nuorta Navarran viiniä suoraan tilalta.

Maaliskuu - kevätkuukausi

Paljon on tapahtunut. Isoäiti oli vierailulla, samoin Niilon kaksi serkkua Hanna-Kaisa ja Maisa.

Niilo sai vatsataudin ja oli vuorokauden tiputuksessa sairaalassa.

Aurinko on paistanut ja lähtöpäivänä asteita oli 24.

Lähtöä edeltävänä iltana unohdimme matkakaverit Pepin ja uuden ystävän eläintarhan simpanssin Kallen kauppaan. Suru on suuri. Mutta yritämme järjestää niin että kaverit lähetetään Suomeen postissa.

Tryffelin etsimiskurssi olisi Sissille varmaankin mieluisa, kun on Italian vesikoira juuriaan.

Nyt olemme matkalla pohjoiseen Soriassa, Castilla y Leonissa. Olemme pakkasen puolella. Muutos on huikea. Olemme pakanneet itsemme pulleiksi kaikella mahdollisella vaatteella. Silti kylmä hiipii jäseniin.

Tänään matkaamme La Riojan viinialueelle sitten Baskimaan kautta Ranskaan. Eilen yövyimme Valdepenasin kaupungissa, viinialueella ja tutustuimme pariin bodegaan, viinitilaan. Tännekin voisi jäädä. Ihmiset ovat oikein ystävällisiä ja vieraanvaraisia.

Lähtö Fuengirolasta oli haikea. Aamulla menin vielä Sissyn kanssa auringonnousu lenkille. Sieltä se Välimerestä nousi tuo ihana aurinko. Sitten ajoimme Granadan kautta, oliivipuiden siivittämänä Jaeniin, josta ostimme kunnon öljyä.

Matka jatkuu...