lauantai 30. kesäkuuta 2018

Kun tuuli vie...

Koko päivä hyvällä tuulella.

Etupurje ylhäällä ja tuulivoima vei meidät Turun pursiseuran satamaan.

Tätähän me purjehtimisessa haemme ja tyydymme toki vähempäänkin.

Mutta se tunne kun tuuli vie mukanaan on upea. Voi vain säätää purjeita.

Airistolla purjeveneitä oli enemmän - sivumyötäistä, takatuulta, hyvää tuulta.





Katselimme meren sinisiä savyjä koko päivän

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Viihtyisää...

Olemme vihdoin löytäneet pienen idyllin.

Brännskär on vanha kalastajatila, jonne on yhteistyössä Turunmaan Saaristosäätiön kanssa rakennettu pienimuotoinen ja luonnonläheinen vierasvenesatama.

Olemme jo vierailleet Airistolla ja Korppoströmin satamissa "karavaanarileireillä", joissa satamarakennukset ovat tiptop, veneet tiptop, köydet kauniisti kierretyt kannella ja kaikki modernin fine diningia.

Brännskärissä tunnelma oli idyllisempi ja kotikutoisempi. Toki isot purjeveneet ovat ihan stimmungissa ja kesäilta mitä hehkuvin.

Matka tänne oli pelkkää chillailua kevyessä tuulessa hissukseen edeten. Löydettiin se hetki ja tunnelma tiirojen kirkuessa ympärillä, pieniä luotoja ja kareja ihaillen.

Merkit reitin varrella (ihan niinkuin elämässäkin) ovat tärkeitä. On tärkeää löytää suojaisia satamia ja poijuja jotka pitävät tuulessakin.







Brännskärin kahvilan tunnelmaa

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Niin korkea oli taivas...






Solveig II juhlaliputuksessa


Tuuleeko täällä? No tuulee, joka suunnasta, saaren takaa tuulensuunta vaihtelee. No keinuuko vene, kyllä keinuu ja purjehtiessa välillä kallistuu ja huisin kallelleen. Laivakoira Pau on varmaankin ihmeissään, jotta mihin karuselliin häneon tuotu. Onneksi väliajoilla on tarjolla sitä tärkeintä eli hienoja hajuja eri paikoissa eri kulmilla.

Tänään oli jo vihdoin purjehdusmeininki ja valittiin menosuunta tuulen mukaan. Siis tuulensuunta vaihteli. Mutta ihan haipakkaa kuljettiin ja kippari otti tuntumaa purjeiden kulmiin. Puntti totteli kuuliaisesti kipparin käskyjä ja pilssihiiri ihmetteli kupletin juonta.

Tämä purjehdustouhu vaikuttaa olevan aikamoista hääräämistä ja säätämistä riippumatta veneen koosta. Lähdön hetkellä touhutaan köydet ja poijut ja tulohetkellä kaikki tämä toistuu. Pikkuhiljaisen hitaasti tottuu näihin köysitouhuihin ja tavoitteenahan on sulava rantautuminen kahden Ranta nimisen kanssa niin, että rannalla oleva yleisö ei manööveriä haittaa. Siis purjehtiminen on varsinaista puuhamaata.
Välillä voi sitten seurata miten muiden veneiden touhut sujuvat.

Upea Sari Kaasisen kappale (Niin korkea oli taivas) illan kruunuksi.

Tälläkö tuulella - vastatuulella


Elämässä ja purjehtiessa sattuu olemaan vastatuulta. Meillä näin kävi juhannuspäivänä. 

Nauvon jälkeen navigoiden moottorin kanssa putputellen pysähdyimme Kirjaisten satamaan. Rauhallinen ihastuttava satama – suosittelen lämpimästi. 

Söimme Bystrand ravintolassa erinomaiset purilaiset saaristolaishyvillä ranskalaisilla ja tyytyväisyys levisi mieleen ja kehoon. Poijat kävivät tunnelmallisessa saunassa ennen iltaruokaa. 

Kyllä arvata saattaa jotta uni maittaa.





Pellon pientareen kukkaloistoa

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Keskikesän juhla


Laakso


Kukaan ei ottanut kädestä ja sanonut:
pidä varasi.
Tässä on nyt.
Laakso jonka näet, sen polveilevat vedet
Piiloiset metsät ja lauha ilma
niityt ja vihreät lähteet
tämä laakso on nimeltään Rakkaus.

Kukaan ei sanonut:
Kulje hitaasti.
Varo ettet kiiruhda matkaa
Ettet usko toiseen laaksoon
Suurempaan josta olet kuullut
Toista ei ole
Sinua varten
Viivy
Paina mieleesi jokainen lehti.
Kukaan ei sanonut:
Tämä on nyt.
Tämä on paljon.
Tämä on kylliksi.
Ihan yksin minä juoksin laakson halki
Vasta kun katsoin takseni käsitin:
Sen näköinen se oli.
Se se oli.

Solveig von Schoulz


Rakkaudentäytteistä juhannusta!  



Myrskyä piilossa


Nauvossa vietämme keskikesän juhlaa, Kumlingessa tuulee yli 20 metriä sekunnissa. Tässä suojaisassa satamassa on mukava viettää juhlapäivää. Huomenna varmaankin jo jatkamme Seilin saarelle.

Yksi kahvipannu sinne tai tänne – ei kai se suuria merkitse kun ollaan etsimässä pyrstötahtiä, sanoi Nuuskamuikkunen.

Tuulen ujeltaessa veneiden mastoissa pohdin, etten kaipaa elämääni asetelmia, varjotodellisuuksia.

Tämä hetki on tässä elettynä tarjolla.

Veden liplatus veneen kyljen alla ja lounas ihan kohta.



Laivakoira Pau

Sataa, sataa


Tällä hetkellä sataa, puutarhuri hymyilee, kotipihan viehättävät lehtokotilot nauravat

Pitkän hurjankuivan kevätkauden päätteeksi vihdoinkin sataa. 

Testaamme Solveig II sateenpitokykyä Högsårassa, Nauvossa. Tyypillisessä Suomen kesäsäässä pisarat pysyvät ulkopuolella.

Laivakoira ottaa ilon irti aamupäivän pitkillä unilla, Pilssihiiri on kokeilemassa kalaonneaan mato-ongella.




Välillä myös paistaa aurinko