Kotoilua

Huomenna ilmestyy Kotiliesi, jossa on artikkeli meidän talosta. Päätoimittaja Leeni Peltola soitti ja kysyi haastattelua. Hän oli lukenut Auringon Puolella -kirjan ja käynyt syksyllä tutustumassa taloomme Wanhat Talot tapahtumassa.

Lehtijutun ansioista sain talon rumimman oven, kylpyhuoneen ovivanhuksen, maalattua ja kylpyhuoneen ikkunankarmit, ovenpielet, siivottua tuli... On jännittävä nähdä, minkälaisia kuvia artikkelissa on. Itse olemme niin tottuneita tähän keskeneräisyyteen, että emme huomaakaan näitä pieniä yksityiskohtia, jotka repsottavat. Tavoite tälle keväälle ja kesällehän on taas pintaremontin edistyminen. Portaatkin saadaan valmiiksi ja maalataan, maalataan... Pintojen rapsuttamiseenkin voi jäädä koukkuun.

Lehden kuvaaja oli ammattitaitoinen. Hän ei vaan räpsinyt kuvia vaan haki visuaalista estetiikkaa. Oli mielenkiintoista seurata ammattilaisen työskentelyä. Kotimme ei ollut stailattu tai sommiteltu. Toivomuksena oli, että kuvista välittyisi se täällä eletty elämä, elämänasenne. Koti on niin henkilökohtainen, täynnä omia tunnelmia ja ajatuksia.

Olen näin jälkeenpäin ajatellut usein, miten tärkein, kaikista tärkein on se tunnelma, joka omassa kodissa vallitsee. Löytyykö seinien sisältä iloa, valoa ja mukavia yhteisiä hetkiä.

Miten se muille välittyy.

Niilon ottama kuva herra Tossavaisesta.