lauantai 28. toukokuuta 2016

Räsymaton elämää




Istun kangaspuiden ääressä.

Elettyä elämää, hyvin nukuttuja öitä,

rikki kuluneita lakanoita,

reikäisiä puseroita,

pöytäliinan läikkiä,

läpikuluneita, käytettyjä.

Sinisiä, vaaleanpunaisia, keltaisia, valkoisia kuteita.

Kuluneita päiviä, venyneitä tunteja,

reikiä unelmissa.

Ja niin rakkaita, omia

arkisia ja minut hyvin tuntevia.

Lähellä ihoa, ajatuksia.

Kaikki

Maton raidat.

Lattialla, jalkojeni alla,

kestävänä ja kauniina.

Astun jalallani ja kosketan,

elettyä elämää.

Muistan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti