keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Vanha ovi








Puhdistan yläkerran vanhaa ovea vanhasta maalista. Tämä on yksi lempipuuhistani. Poistan vanhan maalin ja maalaan oven uudelleen.

Hioessani maalipintaa mietin elämääni ja omaa terveyttäni. Odotan tärkeitä uutisia siitä, miten kehoni voi, miten soluni ovat parantuneet. Uutisen vaikuttavat elämääni ja elämäntarinaani. Pohdin elämääni tunteja samalla kun raaputan maalipintaa.

Kuin lahjana maalikerroksen alta paljastuu upea, vanha puupinta. Vanha ovi on kuin talon minulle antama lahja. Tämän oven olen kaikki nämä vuodet sisääni kätkenyt. Ihaile minua tuumaa ovi ja minä ihailen.

Saan hyviä uutisia terveydestäni. Elämä on täynnä yllätyksiä kuten oven kaunis vanha pinta.
Toivon ja ajatuksieni ovi.

Viikkoja kuluu ja raaputan oven toista puoltaaa. Se on rosoisempi ja pinta on epätasainen. Päätän maalata sen puolen, valkoisella puhtaalla öljymaalilla.

Maalatessani ajattelen maailman käännettä. Ihmisiä tässä universumissa, autioita Milanon katuja, terveyttä ja uhkakuvia tulevasta. Ovea maalatessani toivon koko universumille hyvää ja kaikkea arvokasta.

Miten paljon omat ajatukseni ovat muuttuneet lyhyessä ajassa. Ovi on kuin muistutus siitä miten ajatukset ja koko elämä voi muuttua hetkessä. Ja siinä se ovi kuitenkin on paikallaan, talon upeana lahjana minulle.






Muisto Napolinlahdelta jouluna 2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti