perjantai 24. helmikuuta 2012

Dasein



Saksalainen filosofi Heidegger pohtii 1920-luvulla, miten voisi arjessaan päästä lähemmäksi sellaista olemisen tilaa, jonka täydellisyyttä eivät rajoittaisi "maailmasta" kumpuavat odotukset. Pääteoksessaan Oleminen ja aika (1927/2000 Vastapaino) keskeinen käsite on dasein. Ihminen on aina osa ympäristöään. Konteksti, jossa ihminen elää on olennainen. Olemisemme muuttuu paljon monimutkaisemmaksi silloin kun muiden ihmisten arvot, ajatukset ja odotukset alkavat rajata ja suunnata sitä. Muiden kuin omien odotuksien mukaan eläminen hämärtää, mikä on omaa autenttista ihmisyyttämme. Emme ole enää niin läsnä omassa elämässämme. Elämä muodostuu helposti sen suorittamiseksi.

Dasein, läsnäolo, oman identiteetin, olemassaoloon havahtuminen, pysähtyminen sen ääreen. Ikäänkuin kuoria ympäriltä arjen tuoma kuona, jotta voisi olla lähellä omaa ainutkertaista inhimillisyyttään, itseään.

Tällaisia ajatuksia heräsi luettuani Mia Jokinivan artikkelin. Kehitin ajatuksenjuoksua lisää ja seuraavana rentousharjoitus

Hetki itselle

1. Ota hyvä asento, niin hyvä kuin on mahdollista.

2. Katsele ympärillesi. Näe värejä, muotoja, värejä ympärilläsi.

3. Kuuntele ääniä tässä tilassa, keskity ääniin.

4. Tunne käsiesi asento, miltä istuin tuntuu.

5. Hengitä syvään, anna kehosi rentoutua.

6. Ajatus rauhallisesta hetkestä – olla läsnä, lähellä itseään.

7. Annan asioiden olla, annan asioiden tapahtua mielessäni.

Ajattelen tätä hetkeä, olen.

8. Tärkeintä on olla juuri tässä hetkessä, tuntea oma keho ja hengitys.

Olla olemassa, olla – omana itsenä. Tässä tilassa.

9. Hetki itselle – kauniille minussa.

Lähellä ydintä, minuutta.

Sykkivää elämää minussa.

Ajatonta ja läsnä olevaa.

Osana ympäröivää aikaa – läsnä olevana itselle –

tärkeimpänä

10. Elämän syke minussa,

Unohtumaton tämä hetki.

11. Tunnustele mielessäsi miltä kehosi tuntuu,

millaisia tuntemuksia sisälläsi on juuri nyt.

12. Nauti hetki olostasi.

13. Hengitä muutama kerta syvään ja anna itsesi virkistyä.

14. Avaa silmäsi. Venyttele itsesi virkeäksi.

perjantai 10. helmikuuta 2012

torstai 9. helmikuuta 2012

Helmikuun heleys



Ulkona pakkasta ja aurinko paistaa kirkkaasti.
Valo antaa enteitä lähestyvästä keväästä.



Takana on useita tekemistä täynnä olevaa viikkoa. Nyt olen raaputtanut puhtaaksi kylpyhuoneen oven ja maalannut sen valkoiseksi. Entisestä ovirumiluksesta on tullut salonkikelpoinen kaunis, vanha ovi. Runebergin tortut on syöty ja nyt voi varmaankin jo syödä laskiaispullia. Uskoni sesonkileivonnaisiin on vankkumaton.

Suunnitelmia tulevalle kesälle on tiedossa. Olemme päättäneet järjestää kurssin Toscanan pääkaupungissa Firenzessä kesäkuun alussa. Viikon kestävän kurssin aiheina on leppoistamisen tekniikat ja pysähtyminen. Firenze tarjoaa upean ympäristön kurssin toteuttamiselle. Kulttuuri, kauneus ja historia yhdistyvät tässä "pienessä suuressa" kaupungissa viehättävällä tavalla. Lisätietoa kurssista saa suoraan meiltä topos@topos.fi.

Nautitaan tästä auringonvalon kirkkaudesta!


perjantai 20. tammikuuta 2012

Sydäntalvi



Tammikuu loppupuolella, lunta tupruttaa. Sissy koira ja minä pidämme lumesta. Valkeaa pumpulia joka puolella. Kävimme tänään meren rannalla kävelyllä ja koira pomppi innoissaan lumikinoksissa.

Olen juuri lopettamassa hyvää kirjaa enkä malttaisi jättää sitä käsistäni. Edessä perjantai-ilta ja illallinen, kalaa ja riisiä. Niilo on kirjoittanut oikein ruokalistan jo aamulla.

Tänään olen taas raaputtanut maalia ovenpielistä. Miettinyt miten

The secret to getting ahead is getting started.

Mark Twain


keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Lepo




Lokakuun - sateisen, syksyisen, pimenevän, viilenevän ajan kysymys on - mitä jos syysflunssa yllättää. Yritänkö edelleen, sivuutan oireet, teen sen mitä pitää tehdä. Vai kuuntelenko tällä kertaa kehon viestejä ja lepään. Lepo ja pysähtyminen saattaa sittenkin olla se paras flunssalääke.

Äiti sanoi:
tyttö unia
näkee päivällä.
Puille puhuu,
kissojen kanssa
kuiskuttelee.

Pidä suusi kiinni!
Luulevat höperöksi
vieraammat.
Ei ole äitiä enää
kieltämässä.

Nainen valveilla
uneksii.
Puille puhuu
kissojen kanssa
kuiskuttelee

Kiti Neuvonen 2000



tiistai 11. lokakuuta 2011

Lokakuu




Lokakuu ja sateet ovat saapuneet. Kova tuuli vie lehtiä mukanaan.
Tänään löysin metsäreitiltäni herkkutatin.


Keksin tulevalle kirjalle työnimen ja kirjoitin johdannon.
Aion jatkossa kirjoittaa tässä blogissa luomisprosessista ja sen etemisestä.

NÄMÄ HETKET on kirjan työnimi.

Viikonloppuna olimme Fiskarsissa, löysin koriin kanttarelleja ja ihailin Fiskarsin metsiä kirkkaassa auringonpaisteessa.
Entinen naapurimme Fiskarsissa rakastui ja muuttaa Tasmaniaan aloittamaan uutta elämänvaihetta.
Yllättäviä käännekohtia tässä elämässä.