Valon talossa

"Tässä on opittu ymmärtämään koko elämän keskeneräisyys. Talon remontti on elämän vertauskuva, metafora. Tässä yhdistyy kaikki, sekä työ että elämä."

Tässä ote Kotiliedessä olleesta artikkelista, mukavia kuvia ja elämänoloista elämää. Hyvin kirjoitettu.

Tänään kuittien keräämistä. Konttorikissa Kerttu loikoilee auringontäplässä ja odottaa ulkoseikkailuja. Hän inhoaa lunta, toisin kuin Sissy.

Puroja, kohisten sulavaa lunta. Alkukevät, juuri tänään.

Kotoilua

Huomenna ilmestyy Kotiliesi, jossa on artikkeli meidän talosta. Päätoimittaja Leeni Peltola soitti ja kysyi haastattelua. Hän oli lukenut Auringon Puolella -kirjan ja käynyt syksyllä tutustumassa taloomme Wanhat Talot tapahtumassa.

Lehtijutun ansioista sain talon rumimman oven, kylpyhuoneen ovivanhuksen, maalattua ja kylpyhuoneen ikkunankarmit, ovenpielet, siivottua tuli... On jännittävä nähdä, minkälaisia kuvia artikkelissa on. Itse olemme niin tottuneita tähän keskeneräisyyteen, että emme huomaakaan näitä pieniä yksityiskohtia, jotka repsottavat. Tavoite tälle keväälle ja kesällehän on taas pintaremontin edistyminen. Portaatkin saadaan valmiiksi ja maalataan, maalataan... Pintojen rapsuttamiseenkin voi jäädä koukkuun.

Lehden kuvaaja oli ammattitaitoinen. Hän ei vaan räpsinyt kuvia vaan haki visuaalista estetiikkaa. Oli mielenkiintoista seurata ammattilaisen työskentelyä. Kotimme ei ollut stailattu tai sommiteltu. Toivomuksena oli, että kuvista välittyisi se täällä eletty elämä, elämänasenne. Koti on niin henkilökohtainen, täynnä omia tunnelmia ja ajatuksia.

Olen näin jälkeenpäin ajatellut usein, miten tärkein, kaikista tärkein on se tunnelma, joka omassa kodissa vallitsee. Löytyykö seinien sisältä iloa, valoa ja mukavia yhteisiä hetkiä.

Miten se muille välittyy.

Niilon ottama kuva herra Tossavaisesta.

Tovi

Dag Hammarskjöldin mukaan hiljentymishetki on

soivaa äänettömyyttä

sädehtivää pimeyttä

valoa, joka etsii vastaavaisuuttaan melodiassa,

hiljaisuutta, joka pyrkii kohti vapautumistaan sanoissa.

Maaliskuu

"It was one of those March days when the sun shines hot and the wind blows cold: when it is summer in the light, and winter in the shade." Charles Dickens

Lausutut sanat

Tänään Kalevalan päivänä on hyvä todeta, että uskon puhutun ja kirjoitetun kielen voimaan.

Lapselle puhuttu ja luettu kieli on niin tärkeää.

Avaammeko toisillemme oven kauneuden maailmaan kielen välityksellä.

Millä nimellä toisiamme kutsumme?

Onko arjessa käytetty kielemme karua ja sävytöntä?

Kirsi Kunnas puhuu siitä, miten tärkeä merkitys lastenkirjallisuudella on lapsen kielellisen kehitykselle ja ajattelulle.

"Puolen vuoden iässä lapsen kielikeskus aivoissa aktivoituu. Herkkyys kestää 2,5-3 v. Sinä aikana rakentuu kytkentäverkko, jota täytyy ruokkia inhimillisessä kontaktissa ja kielellisessä rikkaudessa."

Meidän tulee vaalia tätä kielellistä herkkyyttä itsessämme. Siitä pitää tehdä sydämen asia. "Lukekaa itsellenne runoja ääneen", sanoo Kunnas.

"Olen sielu, jolla on oma värähtely. Se pitää meidät hengissä."

Miten rikkaan kielen siirrämme sukupolvelta toiselle?

Lempilauluni/runo illalla on Tiitiäinen, metsäläinen, pieni menninkäinen... yhdessä laulettuna.

Hyvää Kalevalan päivää!

Rentoutuen - Firenze

Miksi järjestää kurssi Firenzessä?

Kauneus, kulttuuri ja tunnelma yhdistyy tässä pienessä, suuressa kaupungissa.

Italialaiset ovat mestareita tässä hetkessä elämisessä. Miten ottaa kaikki irti juuri tästä päivästä, lounaasta, kahvikupposesta...

Kurssilla käymme läpi pysähtymisen tekniikoita, rakennamme omaa kiireettömyyden metaforaa, mallitamme italialaisen kulttuurin koodeja, hetkeen viivähtämistä.

Tutustumme Citta Slow ajatusmaailmaan sen syntysijoilla.

Tällä kurssilla yhdistyy monta asiaa, ajatusta... alkukesän vehreys ja tilaisuus harjoitella ja oppia jokaiselle tärkeää arjen taitoa kiehtovassa ympäristössä.

Lämpimästi tervetuloa!

Dasein

Saksalainen filosofi Heidegger pohtii 1920-luvulla, miten voisi arjessaan päästä lähemmäksi sellaista olemisen tilaa, jonka täydellisyyttä eivät rajoittaisi "maailmasta" kumpuavat odotukset. Pääteoksessaan Oleminen ja aika (1927/2000 Vastapaino) keskeinen käsite on dasein. Ihminen on aina osa ympäristöään. Konteksti, jossa ihminen elää on olennainen. Olemisemme muuttuu paljon monimutkaisemmaksi silloin kun muiden ihmisten arvot, ajatukset ja odotukset alkavat rajata ja suunnata sitä. Muiden kuin omien odotuksien mukaan eläminen hämärtää, mikä on omaa autenttista ihmisyyttämme. Emme ole enää niin läsnä omassa elämässämme. Elämä muodostuu helposti sen suorittamiseksi.

Dasein, läsnäolo, oman identiteetin, olemassaoloon havahtuminen, pysähtyminen sen ääreen. Ikäänkuin kuoria ympäriltä arjen tuoma kuona, jotta voisi olla lähellä omaa ainutkertaista inhimillisyyttään, itseään.

Tällaisia ajatuksia heräsi luettuani Mia Jokinivan artikkelin. Kehitin ajatuksenjuoksua lisää ja seuraavana rentousharjoitus

Hetki itselle

1. Ota hyvä asento, niin hyvä kuin on mahdollista.

2. Katsele ympärillesi. Näe värejä, muotoja, värejä ympärilläsi.

3. Kuuntele ääniä tässä tilassa, keskity ääniin.

4. Tunne käsiesi asento, miltä istuin tuntuu.

5. Hengitä syvään, anna kehosi rentoutua.

6. Ajatus rauhallisesta hetkestä – olla läsnä, lähellä itseään.

7. Annan asioiden olla, annan asioiden tapahtua mielessäni.

Ajattelen tätä hetkeä, olen.

8. Tärkeintä on olla juuri tässä hetkessä, tuntea oma keho ja hengitys.

Olla olemassa, olla – omana itsenä. Tässä tilassa.

9. Hetki itselle – kauniille minussa.

Lähellä ydintä, minuutta.

Sykkivää elämää minussa.

Ajatonta ja läsnä olevaa.

Osana ympäröivää aikaa – läsnä olevana itselle –

tärkeimpänä

10. Elämän syke minussa,

Unohtumaton tämä hetki.

11. Tunnustele mielessäsi miltä kehosi tuntuu,

millaisia tuntemuksia sisälläsi on juuri nyt.

12. Nauti hetki olostasi.

13. Hengitä muutama kerta syvään ja anna itsesi virkistyä.

14. Avaa silmäsi. Venyttele itsesi virkeäksi.