Blueberries

Tänään metsästin taas mustikoita, blueberries, sinisiä mustia marjoja.

Kka - johdin sanassa kuvaa pienuutta tai hellittelyä - mustikka, puolukka, juolukka.

Tarun mukaan mustikan väri johtuu siitä, että käärme oli käynyt lipomassa mustikkaa kielellään.

Mustikka muotimarja on maukas flavonoideja sisältävä terveyspommi. C-, B-vitamiinit, antioksidantit, kuidut, sinkit ja megnesiumit, kaliumit samassa pienessä paketissa.

Kävelin kuivuuttaan ratisevassa metsässä ja näin jopa kaksi yksinäistä sientä.

Mustikoita oli vain paikoitellen ja mietin ovatko jotkut muut vieneet minun marjani. Lapsena Lapissa lähdimme hillamettään kauniinoransseja auringonvärisiä korpihilloja etsimään. Paikkakuntalaisilla oli aina tarkkaan vartioitu "hillasalaisuus", ikioma paikka jossa parhaimmat hillat odottivat poimijaansa. Salaisuutta vaalittiin ja marjat poimittiin.

Oliko niin, että joku oli jo poiminut parhaimmat marjat minua ennen!

Löysin omani, suuret mustikat jotka värjäsivät sormeni ja tuntuivat ihanalta kourassa. Kelpuutin ainoastaan parhaat omaan pöytääni talvella nautittaviksi.

Ja onneksi nämä eivät ole vain minun marjojani. Minulle omistettuja, omiani. Merkittyjä marjoja, raja-aidoin eristettyjä.

Joie - ilo

Onneksi nämä mustikkakaunottaret ovat meidän kaikkien, jokainen voi poimia. Tässä maailmassa jossa omistusoikeus ulottuu liian laajalle.

On tärkeää, että tämä kaikki sininen kauneus on meidän kaikkien yhteinen. Kuka vaan saa kun onnekas niitä löytää ritisevästä metsässä.

Mustikkametsän jälkeen pulahdin järveen, sukelsin ja tunsin eläväni - kesää.

Elokuu

Sanomalehdissä mainostetaan reppuja ja uusia kouluvaatteita.

Siitähän sen huomaa, että elokuu on menossa ja lasten kesälomavapaus loppuu. Paljaat varpaat laitetaan tennareihin ja elämä aikataulutetaan välituntien mukaan.

Ekaluokkalaisten innostus - siitä voisi ottaa mallia itselleen.

”Tulevaisuus on sitä, mitä tapahtuu, kun on aikuinen” toteaa tuleva ekaluokkalainen Sisu Stelander Hesarissa. ”Se tarkoittaa, että menee vanhemmaksi ja tulee työt”.

Ava Vikmanista tulee isona rohkea metsätyttö, joka suojelee luontoa ja kaikkea sellaista. "Tykkään olla metsässä ja lempivärini on vihreä."

Rakkautta

Yksi elämäni tärkeimmistä sanoista on rakkaus,
koettu ja jaettu.

Kirjoitan jatkuvasti sitaatteja paperilappuihin ja vihkoihin. Sanoja ja lauseita jotka tulevat minua vastaan. Näitä sitaattilappuja on aina mukava löytää tavaroita järjestäessä. En muista kenen kirjoittamia nämä sanat ovat, mutta näin ajattelen.


"Antaisin lahjaksi käynnin venetsialaiseen paperikauppaan,
musteen ja paperin tuoksuun,
veden välkkeeseen.

Tai kävelyn sateen jälkeiseen kaupunkiin pisaroiden ja lätäköiden peileihin.
Antaisin lumen tuoksun kirjekuoressa ja kantavan hangen.

Metsän taakse katoavan tienmutkan ja yön hämäryyden
ja valkeat perhoset.

Antaisin auringon valon ikkunaan ja hennon tuulen verhoihin.
Ja loputtomat yöt ja pakahduttavan riemun ja hellyyden.

Ja antaisin käden ja sen puristuksen.
Ja taikoisin vuodet takaisin ja pois.
Ja hymyn antaisin aran ja tietamättömän mutta toden."


Tämän kesän olen rakastanut paahtavassa helteessä ja ihmetellyt yhtäkkiä nousevia rajuja tuulenpuuskia. Rakkaus syvällä väreilevä.

Margaritas

Lempeä tuuli

Kuin lempeä tuuli

elämä kannattaa - kannattelee.

Lämmin tuuli raikastaa paahteisen ihon.

Haluaisin säilöä syksyn varalle tuon lempeän

ja lämpimän tuulen.

Sen tunteen kun elämä kannattelee.

Pysähtynyt kesäpäivän hetki Kirjaisissa

Mitäkö etsin?

Yhdessäoloa

jaetun katseen rauhaa ja levollisuutta.

Aamun ääniä

kesän kirkkaan valon varjoja.

Aamun raikkautta ennen päivän paahdetta.

Lämpimiä kesäiltoja

jolloin aurinko on jättänyt kosketuksensa maisemaan.


Lempeää utuista iltaa.

Näkymä Högsåran kyläraitilta