Ehdinkö tänään olla suhteessa siihen, mitä on ja mitä teen, mitä ajattelen ja tunnen?
Aistit ovat ovia kauneuteen ja valoon. Meidän on varjeltava kuuloamme, näköämme, tuntoamme, jottemme turru, totu tavanomaisuuteen, ulkoapäin annettuun ihmiskuvaan, maailmankäsitykseen.
Jottemme turru tähän marraskuun tuulisateeseen. Nenän tuhinaan ja koleuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti