Pakkasimme kotimme pakettiin ja kasvirivit ojennukseen
purjehduksen ajaksi. Kotiin jäivät konttorikissa Kerttu sekä talon kesävieras
kasvimaan seuraksi. Yllättävän suuri ponnistus oli saada maton hapsut suoriksi
ennen lähtöä. Pääsimme lähtemään vasta kello viiden teen jälkeen. Lastasimme
veneen tärkeimmällä eli ruualla ja siitä se ura urkenee kohti ulappaa.
Solveig oli odottanut meitä Mathidedalin satamassa
viikkotolkulla ja vihdoin lähdimme. Sitä ennen piti kyllä käydä ostamassa
paistinpannu unohtuneen tilalle ja kesä ensimmäiset mansikat torilta. Talven
aikana unohtaa tuoreiden mansikoiden maun. Parempaa kuin mikään.
Matka Taalintehtaalle, yllätys yllätys alkoikin vasta
illansuussa ja paikalle saavuimme kauniissa kesäillassa ennen puoltayötä. Gasti
oli aikamoisen uupunut ja etenkin kokematon laivakoira ihmeissään. Hän on toki
löytänyt oman makuusopen miniatyyripaatissa punkan alla.
Ensimmäinen legi koneella tuntui hitusen epätodelliselta.
Vuosien jälkeen kartta kädessä navigoidessa reimareita auringonpaisteessa
tähtäillen. Kaunis kesäyö.
Puntti keskittyy navigointiin |
Konttorikissa Kerttu kotosalla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti