tiistai 1. lokakuuta 2013

Aika vierähtää...

Elämä soljuu, omalla painollaan.
Tunnit, päivät, kuukaudet,
hetki kerrallaan,
elämä on tässä, ihan lähellä.

Leivänmuruja pöydällä,
pyykkivuoria,
unohtuneita leluja lattialla,
ajatuksia,
kuluneita
sukkia.
Kuitteja ja kiukuttelevia kodinkoneita.

Arjen rytmejä,
heräämisiä, nukahtamista.
Elämääni
elämä minussa.

Juuri nyt punaisen villiviinin ympäröimään työhuoneen
ikkunaan
paistaa syksyn kirkas aurinko.

"Tulkoon syksy ja haastakoon meidät.
Syksy katsoo meitä silmiin kesää haastavammin.
Katsoo läpi teräksensinisen, kirkkaan taivaan ja sysipimeän yön.
Pian on aika päästää tuulet irti,
sillä syksy on tuulien laidun."
                                              Hannu-Pekka Björkman

Tänä kesänä olen sukeltanut läpi pehmeän veden,
antanut lämpimän kesän tuulten koskettaa,
kuunnellut kesäiltaa,
syönyt karamellitomaatteja,
tuntenut valon ja lämmön.

Nyt antaa tuulten tulla...
villasukat,
lämmin uuni,
teehetki
tervetuloa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti